Valkeakoski, Kenraalinranta 16.11. Kuva: Olli Haukkovaara

Puita kaatui valtavia määriä eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea. Alle jäi autoja, taloja ja monenlaista muuta omaisuutta. Kattoja repeytyi tai tuhoutui kokonaan sadoittain. Turussa tuuli heitti ympäri jopa pari pientä pysäköityä autoa. Erilaiset roskapöntöt, mainokset yms. olivat kevyttä tavaraa Williamin hampaissa. Junaliikenne saatiin toimimaan täysin vasta 17.11. Etelä-Suomen radoilla. Sähkökatkokset vaikeuttivat jopa 500 000 ihmisen elämää ja ne jatkuvat paikoin maaseudulla edelleen 20.11. ja vikojen pelättän jatkuvan ensi viikonloppuun saakka.

Laivaliikenteelläkin oli isoja ongelmia. Silja Europa ei päässyt Turussa satamaan vaan joutui odottamaan saariston suojassa 3 tuntia. Helsingissä Viking Cinderella rysäytti tuulen voimasta laituriin ja sai kylkeensä ison reiän. Porin satamassa tuuli siirsi 70 tonnin painoisen siltanosturin pois raiteiltaan.

Tuulen nopeus oli puuskissa rannikolla enimmillään 33 m/s, Ruotsin Lapissa 35 m/s. Sisämaassakin mitattiin esim. Valkeakoskella 29,2 m/s ja Tampereella 29 m/s, mikä on erittäin poikkeuksellista.

Lisää kuvia Williamin tuhoista.

10.6.2001 Syöksyvirtaus teki taas tuhojaan Rovaniemen maalaiskunnissa

Rajun ukkosmyrskyn luoma syöksyvirtaus tuhosi metsää Rovaniemen maalaiskunnan Marrasjärven kylässä, Marrasjärventien varressa kello 14.45-15.30.  Tuhoura kulki lähes täysin Marrasjärventien suunnassa idästä länteen ja pituutta sillä oli noin 3 kilometriä. Jäljen leveys vaihteli enimmäkseen 100 ja 200 metrin välillä. Uralla kaatuneita puita oli satoja ja tuhoalueet olivat keskittyneet mäkisen maaston tuulenpuoleisiin itärinteisiin. 8.6. sattuneen myrskyn tavoin tuhojälki oli katkonainen, mutta pahimmassa kohdassa tuuli oli kaatanut arviolta hehtaarin kokoiselta alueelta lähes kaikki puut. Niistä tielle oli rojahtanut noin 20-40 runkoa ja Marrasjärven tie olikin liikenteeltä suljettuna sunnuntaista maanantai-iltapäivään.

Silminnäkijöitä ei ole tavoitettu, mutta eräs Marrasjärven kylän asukas kertoi tapahtuma-aikaan tuulen voimistuneen hyvin nopeasti ja kovatuulisen vaiheen kestäneen arviolta 15 minuuttia, minkä jälkeen ilma tyyntyi lähes täysin. Sade oli ollut rankkaa, mutta salamointi melko heikkoa.

Tässä tapauksessa tuhouralta ei kuitenkaan löytynyt alueita, joilla puiden rungot olisivat maanneet ristikkäin, vaan kaatumissuunta oli kaikkialla lähes sama (= perusvirtauksen ja kuuropilvinauhan liikesuunta). Näyttää siis hyvin vahvasti, joidenkin tiedostusvälineiden hätäisistä trombi-ilmoituksista poiketen, että tuhojen aiheuttaja oli voimakas ukkoskuurosolun syöksyvirtaus.

8.6.2001 Tornado ja syöksyvirtauksia Rovaniemen maalaiskunnassa

Ukkosmyrskyn aiheuttamat syöksyvirtaukset ja heikko, Torron asteikolla T1-T3-luokan tai Fujitan asteikolla F0-F1-luokan  tornado tekivät tuhojaan Välijoen ja Kivitaipaleen kylissä kello 13.15-13.45. Kaatuneita puita oli sadoittain reilun kymmenen kilometrin matkalla Välijoelta Kivitaipaleelle (tuhojälki suuntautui siis lounaasta koilliseen). Tuhoura ei ollut yhtenäinen, vaan selvästi katkeileva ja keskittynyt maankohoumien tuulenpuoleisille etelärinteille. Leveimmillään ura oli 150 metrin luokkaa. Puut olivat kaatuneet enimmäkseen etelä-pohjoissuuntaan ja vain paikoin Välijoen päässä rungot makasivat ristikkäin satunnaisiin suuntiin.

Useiden silminnäkijäkertomusten mukaan tuuli yltyi äkisti kahdessa aallossa, joista jälkimmäinen sai puut kaatumaan. Ilma oli kovimman tuulen aikaan täynnä irtoroskaa ja katkenneita puunoksia. Tuuli sai muun muassa ison neljän hengen puutarhakeinun kaatumaan, kahden lipputangon katkeamaan, metristen halkojen ja noin 10 neliömetrin kattopellin lentämään yli sadan metrin matkan. Lisäksi erään kyläläisen vene oli lentänyt rannalle osuen matkallaan usean metrin korkeudella puuhun. Sade oli tapahtuma-aikaan erittäin rankkaa ja paikoin satoi pieniä rakeita. Ukkonen jyrähteli kuitenkin vain harvakseltaan.

Useat asukkaat kertoivat voimakkaasti pyörteilevästä tuulesta, mutta kuuleman mukaan vain kaksi henkilöä oli nähnyt selväpiirteisen suppilopilven. Tapahtuma-aikaan toinen heistä oli lähellä Kivitaipaletta erään vaaran rinteellä, josta on hyvät näkymät etelään Välijoen suuntaan. Hänen mukaansa eteläinen taivas synkkeni äkisti ja hieman ennen tornadon syntyä hän oli havainnut synkän alapilvimassan olevan selvästi pyörivässä liikkeessä. Hetkeä myöhemmin pyörivään alapilveen alkoi kehittyä alaspäin kasvava suppilopilvi. Lopulta suppilo osui maahan ja irrotti maasta runsaasti roskaa. Silminnäkijä oli kuitenkin muutaman kilometrin päässä tornadosta, joten kovin tarkkoja yksityiskohtia pyörteestä hän ei pystynyt kertomaan. Tornado ulottui maahan ainakin muutamia minuutteja, jonka jälkeen näkyvyys alkoi heiketä ja silminnäkijä päätti hakeutua suojaan.

Tuhouran pätkittäisyyden, puiden kaatumistavan ja silminnäkijäkertomusten perusteella suurimman osan tuhoista lienee aiheuttaneet ukkoskuuron syöksyvirtaukset. Tornadon kulkema matka lienee muutama kilometri, elinikä oli korkeintaan 10
minuutin luokkaa ja tuhojäljen leveys enimmillään 150 metriä.

2.6.2001 Raju pölypyörre Kerimäellä



Kuva: Yrjö Ruotsalainen

Kerimäen Haapakalliossa aivan Kerimäen ja Savonlinnan rajalla nähtiin poikkeuksellisen raju pölypyörre. Pyörre havaittiin noin kello 12.30 ja se kesti arviolta noin viisi sekuntia, mutta ehti silti tehdä isoa tuhoa. Pyörre nosti pellosta sähköpylvään paksuisia ja metrin syvyyteen lyötyjä pylväitä ja heitteli niitä metrin päähän. Myös kattopellit ja muut eläinsuojan rakenteet olivat lentäneet kaus matkoihinsa. Pyörre katkaisi myös sähköt muutamasta talosta neljäksi tunniksi. Vahingot olivat arviolta 10 000 mk:n luokkaa. Aineksia paljon suurempaankin tuhoon olisi ollut, jos tilan 100-150 lammasta olisivat joutuneet pyörteen tielle.

Tunti tämän pyörteen jälkeen Haapakallion alueella nähtiin myös toinen pölypyörre, mutta se ei aiheuttanut vahinkoja.

Lisätietoja, katso Ari Laakson sivuja.

Kuva: Yrjö Ruotsalainen

1.6.2001 Pyörretuuli Nurmossa

Atrian Nurmon tehtaan pysäköintialueen poikki kulkenut pyörre nosti ilmaan, "aika korkealle",  kymmenelle pyörälle suunnitellun pyörätelineen ja rikkoi autojen laseja hieman kello 16 jälkeen. Pahimmin vauroitui Markku Heikkilän Nissan Micra, josta lähti tuulilasi ja puoli kattoa. Kyseessää lienee ollut harvinaisen voimakas minipyörre, sillä tornadoja synnyttävää keliä ei maassamme kyseisenä päivänä ollut.

Lisätietoja Pohjalaisen sivuilta.

22.3.2001 Ukkoslumimyrsky etelärannikolla ja lumipyörre Keuruulla

Suomen yllä oli kylmäsydäminen ylämatalapaine, joka aiheutti epävakautta ilmakehään. Noin 5 km korkean pilven ylä- ja alarajan lämpötilaero oli noin 40 astetta, mikä synnytti ukkosen. Lunta satoi paikoin rajustikin, ja mahdollisesti vielä sula meri voimisti pyryä. Ainakin Helsingissä kolaroitiin runsaasti, henkilövahinkoja ei tiettävästi sattunut. Alla oleva kuva esittää hyvin ilmäkehän poikkeuksellisen epävakauden Suomen yllä 22.3. Ilmeisesti myös edellisenä päivänä Hämeessä ukkosti hyvin heikosti voimakkaan, näyttävän näköisen lumikuuron yhteydessä.



Sademäärä (mm) ja total-totals indeksi 22.3.2001. © IGES

Lumipyörre Keuruulla samana päivänä

Aamulla, noin kello 8.30 Keuruun lähistöllä, Keurusselältä Keuruulle päin, havaittiin poikkeuksellisen iso ja pitkäikäinen lumipyörre. Kaksi Keurusselällä ulkoilemassa ollutta ihmistä havaitsivat kuinka noin 3-4 kilometrin päässä olleen mäen rinteestä alkoi äkisti "tupruta lunta" viistosti ylöspäin (piirroksessa olevan suppilon mutkaan saakka). Tämä kalteva lumipatsas kohosi arvioiden mukaan noin 150 m korkeuteen korkeintaan 10 sekunnissa, jonka jälkeen lumipatsas näytti ikäänkuin "jähmettyvän paikalleen". Tästä seurasi lähes välittömästi uusi lumen tupruaminen ylöspäin ja lumipatsaan muodostuminen täsmälleen
samalle paikalle mihin edellinen muodostunut ja missä edellinen yhä oli. Tällä kertaa lumipatsas ei kuitenkaan lopettanut kasvuaan noin 150 m kohdalla, vaan teki niillä main mutkan ja jatkoi kasvuaan vielä noin 10 sekunnin ajan vähintään 250 m (arvio) korkeudelle asti. Tällä kertaa muodostunut lumipatsas pysyi koossa "useita" minuutteja, jonka jälkeen patsas alkoi yläpäästään levitä sivuille sekä ohentua. Tapahtuma hetkellä taivas oli selkeä ja kirkas sekä lumipatsaan että havaitsijoiden yläpuolella selkeä, mutta hetki lumipyörteen hajomisen jälkeen alkoi lunta tuiskuttaa suunnasta, missä lumipyörre oli hetkeä aiemmin hajonnut.

Lumipyörteen halkaisija maanpinnan tasolla oli noin 30-50 m ja yläpäässä leveyttä oli "monin kertaisesti" enemmän.
Lumen kiertävä liike patsaan sisällä oli ajoittain selvästi nähtävissä. Ilmiö ei ollut ääriviivoiltaan tarkka rajainen ja "viivasuora", kuten esim. monet perinteiset suppilopilvet, vaan se näytti lähinnä "pullistevan" sivuilta.   Väriltään se oli hyvin tumma ja aika lähellä saven harmaata.

Piirros ja mahdollisia lisätietoja löytyy Tom Eklundin sivuilta.

Jos sinulla on tänne sopivia uutisia, ilmoita ne minulle.